Migreeni

14.07.2015
Pienessä hiprakassa nyt, kun meen kirjoittelee yhtään mitään. Niin ihan takuu varmana on läjäpäin kirjoitusvirheitä, mutta no mennään nyt näin. Heinäkuuta nyt eleillään ja eipä olla ainakaan näillä hoodeilla saatu nauttia lämpimistä päivistä, kun tasan kaks päivää. On hieman mieltä masentanut, mutta eipä tälle maha mitään. Hirveän äkkiä tuntuu taas aika menevän, kun isosiskoni synnytti pienen tytön maailmaan kesäkuun viimesillä päivillä ja nyt ootan innolla, että millo lähden matkaamaan Lahteen vauvaa katsomaan. 

--------

Tämä päivä

 Hei taas! Venähti vähän tuon edellisen kirjoituksen julkaisemisen kanssa. Tässä ollaan eleilty arkea ja käyty Lahdessa vauvaa katsomassa. Oli kyllä niin ihana tädin sydämmen sulattaja tapaus! Tässä kuussa olisi luvassa pienen tytön kastejuhla ja minut kysyttiin kummiksi. Olen siitä niin iloinen, että hyvä etten ruvennut melkein itkee. 

Oon taas laitellut joka ilman suuntaan työhakemuksia ja toivotaan, että jostain tärppäis. Lahteen olisi kiva muuttaa, kun tykästyin kaupunkiin tosi paljon ja sieltä on lyhyt matka melkein kaikkialle. Tästä kesästä ei kyllä jäänyt muuten paljoo mitään käteen. Aika nopeastihan tuo oli ohi, mutta kyllä innolla odotan syksyä. 

ToukoKesä

Välillä pitää itesään muistutella, että mullahan tosiaan on blogi mitä vois joskus muistaa päivitellä. Tässä aika on mennyt suurimmalti kesätöissä.Tykkäsin hulluna mun kesätyöpaikasta, kun pääsin viimein oman ammattini hommiin ja olis voinut kyllä jatkua pitempäänkin, kun vain kuukauden. No voin ainakin nyt nauttia kesälomasta jos ei muita työtilaisuuksia tule vastaan. Tässä oli viime kuun lopussa pikkuveljeni valmistujaiset ja lähdimme ukon kanssa käymään Kuusamossa. Oli kivat  pitenet kekkerit ja ihanaa oli taas veljee nähdä.

Muuten ei tässä oo mitään sen ihmeempiä ollut. Juhannuskin tuli ja meni mitään sen kummempaa ei tapahtunut. Nyt tässä olen odotellut milloin isosiskon esikoinen putkahtaa maailmaan, että vois matkustaa Lahteen pikkuista katsomaan. Tässä justiinsa harmitellut, kun ei kesällä tule juuri missään käytyä paitsi isosiskon luonna. Taas jää kaikki festarit kokematta sun muut, että kiva. Toisaalta ei tässä olla viellä keritty edes nauttia kunnon kesästä. Ainakin meillä päin on ollut enimmillään lämpö asteita setsemäntoista ja koko ajan vettä sataa tai koko taivas on pilvessä... Ei kovin mieltä lämmitä. Jos olisi rahaa niin heti kyllä pakenisin jonnekkin etelän lämpöön.
Loppuun voisin vaikka lisäillä näitä random kuvia, mitä oon jaksellut toukokuussa ja kesäkuussa ottaa. Harmittaa sekin, kun en ole jaksanut kuvailla mitään. Enemmän olen instaa päivitellyt kuvilla, kun olisin jaksanut mennä järkkärillä kuvailee.

Asukuva pikkuveljen tokari jako päivältä.

Äiti ja hänen ukkonsa oli ottaneet mukaan Kuusamoon nämä kolme pientä suloista palleroa.

Ruuasta voi päätellä, että ei sitä olla nyt kesällä pahemmin laihuteltu. Vois kyllä kohta alkaa taas skarppaamaan siinäkin.

Pikku Myy neiti sekä Viuhti.

<3

Hey!

Olen kyllä viime aikoina unohtanut täysin tämän blogin olemassa olon, kun on tässä kerinnyt ehtiä sattua kaikennäköstä. Olen esimerkiksi saanut kesätöitä ens kuulle ja vieläpä jotain oman-alan duunia. I'm so happy! Saanpahan nyt hitusenkaan sitä työkokemusta vaikka palkka on pienempi, kun tässä mun nykyisessä hommassa. Tosiaan töitä tässä on tehty ja siihenpä se minun aikani ja energiani on mennyt. Tosin tässä kuussa ei ole vielä ollut kuin vain yks vuoro tarjolla, että nastaa olis jos vielä kerkiäs hommissa käydä sanoo heipat kivoille työkavereille. 

Tässä olimme ukkellin kanssa haaveiltu kuukausien ajan kääpiöhamsteri vauvasta ja vihdoin ja viimein pikkusia syntyi viime kuussa ja kävin sitten ostamassa yhden pienen tytön kotiin. Nimekseen hän sai Pikku Myy, kun meillä tää muumi teema tuntuu jatkuvan. <3

Sittenpä tässä tapahtui hirveitä, kun huomasimme

Tiuhtilta ison kasvaimen sen etutassun alta. Lähdimme  käyttämään neitiä eläinlääkärillä ja patista otettiin näyte. Selvis, että syöpäkasvainhan se oli ja vaihtoehdot oli joko leikkaus tai nukuttaminen. Leikkausta lääkäri ei kuitenkaan suositellut, kun pieni eläin ja kasvain oli vaikeassa paikassa. Lähdimme kuitenkin kotiin seuraamaan tilannetta, kun Tiuhti kuitenkin söi ja joi sekä oli muutenkin virkeä. Muutama päivä meni ja huomasimme, että Tiuhti ei ollut virkeän oloinen ja patista vuosi verta. Varmaan jompi kumpi oli mennyt puremaan kasvainta. Tehtiin siinä sitten päätös, että Tiuhti siirtyy nyt ikuisille pähkinä maille. Nyt ollaan seurailtu Viuhtin vointia, kun kaveri on nyt kuitenkin poissa ja ollaan mietitty jos hommattais pari pientä gerbiili tyttöö sille seuraksi, mutta eläinkaupan myyjältä, kun kyseltiin, että kannattaisko tämä niin yleensä se kuulemma naaraspuolisilla gerbiileillä käy niin, että se ei hyväksy uutta/uusia kavereita. Noh... Tässä nyt mietiskellään ja katotaan mitä tehdään. 

Mä oon vielä viihtynyt näissä mustissa hiuksissa. Vaikka oonkin nyt miettinyt taas tappaisinko hiukset värinpoistolla ja koittaisin mennä tuhkan vaaleisiin hiuksiin. En taaskaan osaa päättää, sitten pitäis varmaan leikata taas lyhyt mallikin, kun satavarmana kuoloo latvat. Tehdätkö vaikö eikö tehdä... Siinä vasta kysymyksiä. Olen myös laihtunut jee 6kg vasta, mutta pikku hiljaa mennään. Ei sillä, että olisinkaan edes kunnolla yrittänyt puottaa painoo. Liikkunut oon vaan vähän enemmän ja katsonut annos kokoja pienemmäks. Tässä oon myös miettinyt uuden harrastuksenkin aloittamista, kun ukkeli on ollut melko innoissaan siitä, että pääsee skeittaamaan taas. Mulla sitten kans innostus kasvo koko hommaan, että olishan tuo mahtavaa oppia menemään laudalla. Kävin jopa ostaa sitä varten kengät. Lautaa saan ens alkuun ukkelilta lainailla. Ennen kuin kehtaan mennä ostamaan omaa. 

Ihanan ihanat kenkäni! <3 

Tosiaan saas nähä opinko pysymään skeittilaudalla. Kaverin kaveri, kun sanoi, että ei sitä voi mennä oppimaan, että se tulee  itsestään. En tiedä sitten onko tämä ihan totta. Tässäpä näitä kuulumisia vähäksi aikaa. Innolla nyt odotellaan kesätöitten alkua ja jos yrittäis muistaa tätä blogiakin päivitellä. 

Delicious food

Tuli eilen vietettyä tosi rento ja ihana naistenpäivä. Mies vei minut syömään hänen lemppari paikkaansa amarilloon ja söin tietenkin ihteni yli ähkyyn. En edes miettinytkään kalori määriä sun muita vaan relasin eilisen päivän. 

FOOD! NOMNOMNOM. 

Tässä nyt eilisestä palattu takas arkeen ja koitettu hakea lisä inspistä tähän laihduttamis urakkaan, kun tuntuu, että junnaan samoissa numeroissa.  Onhan tässä tietenkin ollut hieman vaikeuksia pysyä terveellisen ruuan puolella, kun käyn töissä, mutta koitan nyt sitäkin asiaa tässä korjailla. Huomenna olisi iltatöitä ja sit ylihuomenna meen sinne Ouluun jejee. Oon ehkä liiankin innoissani tulevasta reissusta, kun aloitin jo tänään pakkailun. Lisä motivaatiota sain, kun osallistuin sport lehden kautta bikini - bootcampin 12 viikon treeni ohjelmaan. Ainakin mitä olen parina päivänä ollut tässä niin hyvältä vaikuttaa. Toivottavasti into vain pysyy yllä. 

Jupiter

On kerrankin jotain positiivistakin kirjoiteltaavaa tänne. Mitä kyllä olisi pitänyt jo ajat sitten kirjoittaa, vaan ei ole ollut pahemmin aikaa nyt viime aikoina. Sain viimekuun puolivälissä töitä yhden vuokrafirman kautta. Olin aluksi siitä todella iloinen ja tuntui, että ehkä kerrankin mun tuuri kääntyy parempaan suuntaan. No tässä tehnyt näitä pätkä hommia alalla mistä mulla ei ole mitään tietoa eikä hajua. Ollutkin tässä enemmän semmoinen fiilis, että olen enemmänkin tiellä kuin hyödyksi tälle yritykselle. En nyt kuitenkaan valita, kun kumminkin tässä nyt saa sitä työkokemusta ja palkkaa. Eka palkkakin tuli ja menin ostaa itselleni pari kivaa käytännöllistä juttua. 

En nimittäin ole vuosiin omistanut ainuttakaan kumppari paria taikka reppua niin nytpä on. Zalandon alennuksista löysin ja oon aivan rakastunut tuohon jupiter nimiseen reppuuni. Rahan myötä on tullutkin esiin piilossa olleita haaveita, jotka ovat vain pysyneet haaveena rahatilanteen vuoksi. Suunitteilla olisi kuitenkin hakea enempi omaan aloihin liittyvää työtä ja muuttaa. Mielellään eri kaupunkiin pois täältä. Kolmatta pientä karvapalleroakin olen suunitellut meijä pieneen perheeseen. Katsotaan kuitenkin miten kaikki nyt etenee.

Tässä nyt olen ollut kotona kipeänä, kun sain saikkua kolme päivää. Mukavaahan se on kun saa vähän levätä ja nukkua univelkojakin pois. Jees... Ens viikolla lähden käymään pikkusiskoni luona lyhyellä lomalla Oulussa.  Mukava välillä käydäkkin jossain eikä vaan olla täällä ja toivottavasti sit kerkiää samalla kavereitakin näköstellä. Tästä vois siirtyä takas sängyn pohjalle lämpimään ja uneksimaan pienistä koiranpennuista seuraavaksi. 

Sekavaa löpinää

Ei hitsi miten nopeaan tuntuu taas kuukaudet menevän ohitse, kun nyt mennään jo helmikuuta. Olen varmaan tyhmä jos sanon, että mulla jo ainakin tuntuu kevättä rinnassa olevan. Eihän sitä tartte, kun hieman vaan näitä ihania aurinkoisia päiviä. Niin tuntuu, että olen aivan eri ihminen. Mitäs minulle muuta... Sain nyt päätökseen sen startti hommelin jeejee. Keväällä olis luvassa suurempia suunitelmia, mutta niistäpä en hehkuta sen enempää, kun sen jälkeen takuulla menevät kaikki pieleen. 

Jotenkin tuntuu, että en nyt osaa kirjoittaa tänne yhtään mitään, joten lätkin vain näitä kuvia, mitä olen ottanut tässä kuussa. Värjäsin muuten hiukset taas ja nyt tuli väriksi musta pitkästä aikaa. Hommasin myös joulun tienoilla gerbiilitytöille uuden kiipeilytelineen mistä nämä on ollut tosi innoissaan. Muutenkin gerbuille kuuluu tosi hyvää. Mitä nyt ovat ehkä liian paksussa kunnossa, että pitäisi vähä kahtoo niiden ruokintaa. Niin ja hommasin myös itsellenikin semmoisen polar loop rannekkeen, että jos silläkin sais lisä motivaatiota tähän painon puottamiseen. 

Niin ja uuder rillitkin minä hommasin tässä hiljattain. Nämä on vähän eri malliset, kun entiset. Niin meni jonkun verran aikaa tottua näihin. Näkökin oli taas mennyt tosi paljon huonompaan suuntaan, että tässä alkaa kohta olla aivan sokeita. Nyt pitäis alkaa siivoamaan huushollia, kun on taas aivan pomminjäliltä kaikki. Innostus prosentti tähän hommaan on vaan nolla, mutta ei auta pakko mennä. 

Oho

Oho on ollut tämän kuukauden sana. Tosiaan kohta on tammikuukin hurahtanut ohitse ja en ole ehtinyt kirjoittaa ollenkaan yhtään mistään. Vaikka onhan tässä kerinnyt asioita tapahtua. Aloitin tossa tosiaan 3 jouluukuuta sen startti homman ja olen ollut kahvilassa töissä nyt tässä kohta kuukauden. Enään ens viikko ja sitten koko homma on siltä osin ohitse. Hommien takia en olekkaan sitten jaksellut tulla tätä blogia ollenkaan päivittää. Vaan illat on menneet joko kavereiden luona tai kotona mangaa lukien. En oo kyllä mitään kerinnyt harrastaakkaan tässä. En taas muista millo oisin piirtänyt jotain.

 Uusi vuosikin meni mukavasti kaverin kavereiden kanssa juhlien railakkaasti ja muuten täs ollaan sit oltu kotosalla. Stressailtu siihen malliin, että kohta varmaan tippuu loputkin hiukset päästä. Mukavaa on ollut olla kahvilassa töissä. Ainut vaan on, kun ei ole mitään kokemusta kyseisestä työstä tai mitään sen alan koulutusta alla. Niin kyllähän se alku oli melkoista päätöntä höntäilyä ja tuli todella paljon päästeltyä juuri noita "oho" sanoja. Melko nopeasti oon kuitenkin tässä oppinut ja alkanut jopa tarjoilijan työ kiinostamaankin, että eihän tässä kohta tiedä mitä sitä seuraavaksi lähtee tekee. Lyhyeen koulutukseen olen hakenut ja erilaisiin töihin, että katsotaan mitä tästä kehkeytyy.