Fabulous autumn

Vaikka on tuntunut, että ei voimat riitä mihinkään ja on ärsyttänyt, väsyttänyt lähes mikäkin asia. Niin silti on se ihanaa, että on taas syksy. Ohan se kuitenkin kesän jälkeen toiseksi parasta aikaa.

Parasta syksyssä on mm. se,että pääsee taas pukeutuu kaikkiin ihaniin lämpimiin neuleisiin/puseroihin, kuten tämän päivän asukuvastakin voi nähdä.

Se järkkäri on syntymälahja listassa, mutta tuskin tulen sitä tänäkään vuonna samaan.

Pitää itse jossain kohtaa koittaa taas säästää rahaa siihenkin. Harmittaa, kun vanhan kameran laatu on mitä on. Muutenkin syksyn ilmasto on mitä parhain, kun ei ole liian kylmä eikä kuuma.  Pitäis nyt lopettaa turha masistelu ja ottaa kaikki ilo irti tästä syksystä.

 

 

 

 



Mä piiloudun ja maalaan maailman mustaksi

Kynttilät. <3

 

Tää on taas niitä päiviä jotka olisi vaan halunnu skipata ohite...

Ei ole mitään uutta kerrottavaa. Koulu vain vie kaiken energian ja vähän enemmänkin. Tuntuu, että päivät, viikot ovat aivan samanlaisia. Viikonloppuna ainoastaan tuntuu, että on energiaa muuhun ja jopa onnellinenkin fiilis. Kaikki vain sitten sulaa pois, kun saapuu uusi maanantai. Miehelläkin jatkuu työsopimus ja niin jatkuu minun neljän päivän kestävä yksinäisyys. Harmittaa, kun en saa tänne mitään iloisempaa asiaa vuodatettua... Pistämpä vaikka kuvia korvikkeeksi, mitä olen napsinut näinä viikkoina.

Hosuli pieni nukkuu aina niin söpösti. <3

Huulikoru <3

 

Parempia päiviä odotellessa...

 



... and that's who i am.

Löysinpäs nyt minäkin tämän ihmeelisen sivun ja totta moosen miekin haluan tehdä tämän, kun olen ihmetellyt miks melkein kaikilla on tämä kiva systeemi tehtynä.  Kyse on siis tästä sivustosta. 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä olis voinut tehdä vainka kuinka pitkän, mutta jätän nyt ehkä tähän.

Inisen

"And if you feel a little left behind
We will wait for you on the other side..."

Viime aikoina on tuntunut hieman siltä, että jään kaikesta aina ulkopuolelle ja ketään ei kiinnosta tulla kylään jos kyselen. Hieman häiritseviä tuntemuskia jos näin voisi sanoa.  En kehtais aina olla se joka mankuu ihmisiä kylään tai jonnekkin yleensäkkin seuraks. Tää on taas niitä hetkiä milloin erityisesti tuntee itsensä todella yksinäiseksi ja miettii automaattisesti miksei mulla ole niitä ystäviä/kavereita enempää kuin kolme?  Toki siis olen iloinen siitä, että minulla ylipäätään on kavereita se kolme kappaletta. Joo ehkä lopetan tämän turhan ruikutuksen tähän.

 Terveisin yks joka on aina forever alone...

 

Mun korva... Tiedän on mielenkiintoinen kuva, mutta toi korvis on ihana.

 

 

Mitkä nyt himottaa

Olisipa mulla rahaa, että voisin tilailla itselleni netistä kaikkea ihanaa!
Voin vain haaveilla näistä ihanuuksista.

Himotuimmat:

Ihania... Pakko saaha! <3 (Kuvat kopiotu kyseisistä kaupoista.)

September

 

Alimmaisen kuvan silmät... eheh. :'D

 

Jee! Vihdoinkin on taas tarpeeksi energiaa tulla kirjoittelee, kun nyt sairastelin flunssaa täs viikon ajan. Vieläkin on kurkku aivan järkyttävän kipeä, mutta parantumaan päin tässä ollaan. Vielä en uskaltanut kouluun mennä, että jos kuume nouseekin taas. Mulla on niin sairaan huono vastutuskyky, että tuntuu kaiken maailman pöpöt aina heti mulle tarttuvan. Kuumekkin oli taas pahimmillaan 39,7 luokkaaa, että tuntu taas henki menevän. Kumminkin vielä elävien kirjoilla ollaan.

 

Nyt alkoi taas yks yksinäinen viikko, kun mies on töissä viikon kaukana muaalla. Tuntuu vähän, että asustelen nykyään yksin kaksiossa ja ei siinä mitään. Ei oo vaan erityisen kivaa olla yksin. Varsinkin, kun en osaa edes nukkua yksin. Hävettää myöntää, että mulla on yöpöydän lamppu koko yön päällä, kun ei pimeässä pysty nukkua. (Tajusin muuten justiinsa miten monta kertaa kirjoitin sanaa yksin... hah!) On mulla ongelmat...

 

 

Syötiin eilen sunnuntain kunniaksi itse tehtyjä susheja... Hieman kämäsen näkösiä rullia kyllä tuli, mutta oli hirmu hyvän makusia. Itse tein savulohesta,paprikasta, kurkusta rullani ja ukko teki lohesta ja muuten samoista täytteistä. Oli myös katkarapu rulliakin nam. Jäi tällekkin päivää susheja syötäväksi, kun ei jaksettu edes nuita kaikkia syödä.

 

Aloitin myös ehkä jo neljättä kertaa kaulahuivin neulominen... Saas nähä onnistunko mokoman saamaan valmiiksi ikinä. Minä, kun en ole ikinä ollut hyvä missään ompelu/neulomis jutuissa, mutta jostain kumman syystä aina syksyisin tekee mieli ruveta jotain värkkää ja yleensä se on kaulahuivi. Voisi kyllä nyt pyyellä vailla luokkalaisilta apuja, että onnistuis nyt tällä kertaa edes.

 

 

En tiijä saako etukäteen fiilistellä, mutte teenpä sen kuitenkin... Hihihi! Enään kuukausi minun synttäreihin. : 3