Abc kissa kävelee...

Kaipa se on jo nyt pakko mennä ostamaan se joulukalenteri, kun olen nähnyt jo parina yönä samaa unta. Missä joku henkilö sanoo minulle, että mene ostamaan kaks joulukalenteria... Miksi kaksi?

Tämä päivä on mennyt melkosessa hullun myllyssä ja mieli-alat on heitellyt suuntaan ja toiseen. On kyllä kieltämättä silloin aina paras tiskata, kun ketuttaa kaikki. Siivosin kämpän, että tänne kehtaa huomenna ihmisten tulla kylään ja hain kaupasta kakku ainekset. Sunnuntainahan se olisi oikeasti minun synttärit, mutta ajattelin  lauantain olevan parempi juhlistaa sitä, kun ihmisillä on koulu/työ.  Pienethän näistä tulee, kun vain pari ihmistä saapuu, mutta enpä minä enempää kaipaakkaan. Toivottavasti huomisesta tulee tosi hyvä päivä. Harmittaa vaan, kun ukko saattaa tulla tosi myöhään kotiin. Sillä on kuulemma jokin suunitelma mulle sunnuntaiksi, että jänskättää vähän.

Ens viikolla pitäsi järkätä myös ekaa kertaa Halloween pirskeet, että katsotaan miten nekin sujuu sitten. Tulepahan tässä  kuussa juhlittua, jos ei muuta.

Se tuli ja meni

Niin mä sain kaiken taas pilattua, että turhaan minä taas menin onnestani hehkuttamaan. 

Olo tällä hetkellä maailman paskin, mutta toivotaan parempia päiviä.

Kotiin on ikävä. 

Kuva: We heart it.

Ihka eka laiva reissuni Tukholmaan!

Kuten otsikossa jo luki, niin aivan pääsin viime viikolla ihan ensimmäiselle laiva reissulle ja samalla ensimmäiselle ulkomaa matkalle. Vaikka päivän matkahan se oli, mutta oli kyllä kokemuksen arvoinen. Kerrankin oli ihan varaa lähteä ja varsinkin, kun saatiin miehen sukulaisilta ilmaiset risteilyliput. Shoppailin itseni köyhäksi tosin jälleen, mut hei sitähän pääsee kerran vuodessa hesassa asti käymään.

 Tukholmasta ostin vain hiuspannan, kun en oikein kätsännyt kruunujen käyttöö... :') Niin ja olihan tuo melko romanttista miehen kanssa kahdestaan lähtee matkalle, vaikka anoppi ja miehen sisko tulivat meno paluussa samaa matkaa. Ens kerralla voitais ihan olla vain me kaks. :D

Nyt vaikka loppuun kuvia meidän seikkailusta.

Kävimme heti Helsinkiin tultuamme syömässä Sushia kampissa ja oli kyllä taas niin älyttömän hyvää ruokaa, että harmittaa ihan sikana, kun ei meidän kotona tälläsiä hienouksia ole. 

Laivalta

Laivalla oli muuten tosi siistiä olla, mutta kyllä vierotutti, kun ei ollu telkkua, tietokonetta eikä edes radioo. Hytti oli myös todella pieni eikä ollu ikkunaakaan. Ei saa kuitenkaan narista, kun ilmasella saatiin. 

Siinä se muka ikkuna on hah. 

Pistin kaikki euroni tuohon guitar herou peliin jee oli hauskaa. 

Käytiin myös laivan baari puoli kattomas ja siel oli tälläsie hienoja  jägermeister valomainoksia.

Hieno baaritiski, ei mulla muuta.

Tukholmaaa! Oli aika kökkö kakka keli, että ei tehny mieli kovin kuvia napsailla. 

Iiso vuoristorataa!

Syötiin Tukholmassa italialaisessa ravintolassa... :'D

Seikkailtiin ekana vanhassa kaupungissa ennenkuin mentiin uudelle puoliskolle. Täällä oli aivan ihania pikku kujia joka puolella. 

Nappailtiin kuninkaan linnasta ja kirkosta kuvia. 

Tulihan sitä paljon enemmän otettua kuvia, mutta en jaksa niitä kaikkia tänne lisäillä. Hauskaa kyllä oli ja pitää ottaa joskus uusiksi vaikka kaveriporukalla. 

Voihan marraskuu

Huomaa kyllä, että on jonkin sortin kaamos masennusta liikkeellä ja koulu asiat painaa taas niin täysillä päälle ja ressaan taas niin paljon, että ei toi laihdutuskaan ole lähtenyt nyt ollenkaan kunnolla käyntiin. Vaikka aloitinkin kirjoittamaan nyt laihdutukseen liittyvää blogia, että se vähän enemmän tsemppais mua tähän. 

Koulu asiaan ei auta yhtään se, että lintsaan enemmän, kun laki saallii, kun ei vaan yksin kertaisesti riitä into enään. Vaikka oliskin vain pari viikkoa enään koulua ja loppu vuoden pelkkää tyoharjoittelua. Silti ahdistaa, kun pitäisi olla kaikki jo tehtynä. En tiedä mikä tässä auttaa enään. Tahdon vain pysyä kotona piilossa kaikesta. Ihmisiinkään en luota pätkääkään ja jos olen poissa koulusta uskon ja luulen oikeasti, että kaikki kääntyy mua vastaan ja puhuvat musta ties mitä. Luottamusta ei ole kehekään ja itsetunto on taas aika nollilla. 

Ei yhtään auta asiaa, kun tietää et joutuu justiinsa työssäoppimiseen jouluryysiksen aikoihin.  Vaikka rakastankin joulua nykyisin, niin tietyssä määrin ahdistun siitä vouhottamisesta ja ostamisesta. En edes tiedä onko mulla varaa mennä kellekkään ostelee mitään lahjoja. Ehkä taas mietin kaikkia asioita kerralla ja stressaan pelkästään siitä. 

On myös surkiaa, kun lauantainakin olisi vielä koulua ja joulun päivän avajaiset. Huomiseksikkin on luvattu vaan vesisadetta, että hyvää joulua vaan kaikille. 

Now you´re a million miles away

Vihaan maanantaita ja loppu viikkoa ja koko viikkoa nyt yleensäkkin. Voi luoja miten innolla sitä oottaa jo, että pääsee tosta koulusta eroon. Sitä mielummin lentelee pilvilinnoissa ja kuvittelee jo asuvansa muualla, kun Kajaanissa ja olis se vakituinen työpaikka, että pääsee tota opintolainaakin makselee pois. Olis tietenkin urheilullinen ja laiha. Unohtamatta tietenkään sitä pitkä-aikaista haavetta siitä, että omistaisin vielä joku kaunis päivä oman koiran.  Kuluis vaan tuo aika nopeammin.
Tuskin tälläkään alalla, jossa opiskelen, niin on mitään töitä tarjolla. Niin voin kuvitella itseni jossain pesemässä vessoja työkseni. Kamalin kauhu kuva ikinä!

Okei, maanantait eivät ole minun päiviä. Ei jaksa edes ajatella kovinkaan positiivisesti.
Joten loppuun jaan taas näitä mun erittäin mielenkiintoisia hyvä laatuisia kuviani.

Demi lehdessä oli tännäinen otsikko ja tämän otsikon perusteella ostin kyseisen lehden ja totesin, että oli iha kökkö juttu. En tuu ikinä oppii olemaan yksin niin, että nauttisin siitä enimmäkseen.

 

Ei... Se ei ole katulamppu, vaan ihan täysikuu. :)

 

Väsynyt simmuni.

 

Pitää taas koittaa kestää tää viikko. Ens viikolla olis sitten iha synttäritkin tiedossa, että voipi lähtee bailabailaa.



Mä piiloudun ja maalaan maailman mustaksi

Kynttilät. <3

 

Tää on taas niitä päiviä jotka olisi vaan halunnu skipata ohite...

Ei ole mitään uutta kerrottavaa. Koulu vain vie kaiken energian ja vähän enemmänkin. Tuntuu, että päivät, viikot ovat aivan samanlaisia. Viikonloppuna ainoastaan tuntuu, että on energiaa muuhun ja jopa onnellinenkin fiilis. Kaikki vain sitten sulaa pois, kun saapuu uusi maanantai. Miehelläkin jatkuu työsopimus ja niin jatkuu minun neljän päivän kestävä yksinäisyys. Harmittaa, kun en saa tänne mitään iloisempaa asiaa vuodatettua... Pistämpä vaikka kuvia korvikkeeksi, mitä olen napsinut näinä viikkoina.

Hosuli pieni nukkuu aina niin söpösti. <3

Huulikoru <3

 

Parempia päiviä odotellessa...

 



Inisen

"And if you feel a little left behind
We will wait for you on the other side..."

Viime aikoina on tuntunut hieman siltä, että jään kaikesta aina ulkopuolelle ja ketään ei kiinnosta tulla kylään jos kyselen. Hieman häiritseviä tuntemuskia jos näin voisi sanoa.  En kehtais aina olla se joka mankuu ihmisiä kylään tai jonnekkin yleensäkkin seuraks. Tää on taas niitä hetkiä milloin erityisesti tuntee itsensä todella yksinäiseksi ja miettii automaattisesti miksei mulla ole niitä ystäviä/kavereita enempää kuin kolme?  Toki siis olen iloinen siitä, että minulla ylipäätään on kavereita se kolme kappaletta. Joo ehkä lopetan tämän turhan ruikutuksen tähän.

 Terveisin yks joka on aina forever alone...

 

Mun korva... Tiedän on mielenkiintoinen kuva, mutta toi korvis on ihana.

 

 

September

 

Alimmaisen kuvan silmät... eheh. :'D

 

Jee! Vihdoinkin on taas tarpeeksi energiaa tulla kirjoittelee, kun nyt sairastelin flunssaa täs viikon ajan. Vieläkin on kurkku aivan järkyttävän kipeä, mutta parantumaan päin tässä ollaan. Vielä en uskaltanut kouluun mennä, että jos kuume nouseekin taas. Mulla on niin sairaan huono vastutuskyky, että tuntuu kaiken maailman pöpöt aina heti mulle tarttuvan. Kuumekkin oli taas pahimmillaan 39,7 luokkaaa, että tuntu taas henki menevän. Kumminkin vielä elävien kirjoilla ollaan.

 

Nyt alkoi taas yks yksinäinen viikko, kun mies on töissä viikon kaukana muaalla. Tuntuu vähän, että asustelen nykyään yksin kaksiossa ja ei siinä mitään. Ei oo vaan erityisen kivaa olla yksin. Varsinkin, kun en osaa edes nukkua yksin. Hävettää myöntää, että mulla on yöpöydän lamppu koko yön päällä, kun ei pimeässä pysty nukkua. (Tajusin muuten justiinsa miten monta kertaa kirjoitin sanaa yksin... hah!) On mulla ongelmat...

 

 

Syötiin eilen sunnuntain kunniaksi itse tehtyjä susheja... Hieman kämäsen näkösiä rullia kyllä tuli, mutta oli hirmu hyvän makusia. Itse tein savulohesta,paprikasta, kurkusta rullani ja ukko teki lohesta ja muuten samoista täytteistä. Oli myös katkarapu rulliakin nam. Jäi tällekkin päivää susheja syötäväksi, kun ei jaksettu edes nuita kaikkia syödä.

 

Aloitin myös ehkä jo neljättä kertaa kaulahuivin neulominen... Saas nähä onnistunko mokoman saamaan valmiiksi ikinä. Minä, kun en ole ikinä ollut hyvä missään ompelu/neulomis jutuissa, mutta jostain kumman syystä aina syksyisin tekee mieli ruveta jotain värkkää ja yleensä se on kaulahuivi. Voisi kyllä nyt pyyellä vailla luokkalaisilta apuja, että onnistuis nyt tällä kertaa edes.

 

 

En tiijä saako etukäteen fiilistellä, mutte teenpä sen kuitenkin... Hihihi! Enään kuukausi minun synttäreihin. : 3

 

Mä viel elos oon

Vaikka kirjoitus tahti on pysähtynyt, niin en ole vielä lopettamassa. Odottelen vain sitä hetkeä millo energiaa on tarpeeksi jatkaa taas tätä kirjoittelua. Koulu, kun alko niin tuntui, että se veti musta saman tien kaikki mehut ja, että mulla ei olis ollut ollenkaan lomaa. Olo-tila on ihan sen mukainen... Tai sitten mulle on iskenyt syysmasennus.  Toivottavasti mokoma menee nopeesti ohi. Koitan latailla pattereitani rauhassa ja jatkaa sitten, kun siltä tuntuu.

-Tarina-

Ei mikkään oo nyt hyvin

Ei mee hyvin ei mikkään. Ottaa taas niin aivoon kaikki asiat, että ei senkään puolesta oo pahemmin tehnyt mieli mitään kirjoitella, kun asiat on mitä on. Raha se tietenkin tässä nyt suurin ongelma on, että en tiedä enään onko mun järkeä jatkaa opiskelemista... 

 En kumminkaan halua tänne tulla valittaa kaikesta joten jaan tänne pari söpöä kuvaa taas Hosulista. Jotain piristävää siis!

<3

My feelings

Ehkä olen liian väsynyt tai jotain, mutta tällä hetkellä olo on vaan niin ihmeelisen kevyt.

On ihmeelisen hyvä olo.

Sellainen olo, että tahtoo vain rakastaa.

" Rakastan sinua. "

<3