maanantai 29. heinäkuuta 2013

Turquoise

Olipas mukavaa, kun kaverini kävi sunnuntaina kyläs ja antoi mulle ilmaiseksi uuden hiusvärin. Jonka mun piti heti mennä saman tien lätkäsee päähäni ja tässä on loppu tulos. 
Ihan huippu väri ja ihmettelen kyllä miksen ole aikaisemmin uskaltanut tätä kokeilla. Kiitoksia vielä kerran kaverille tästä väristä. :) 

Elämässä ei muuten mitään ihmeelistä kuullu. Tässä vaan olla lönnitään kotona ja pistetään hakemuksia töihin, mutta ei ole vielä kuulunut mistään mitään. Ainiin laihduttaminenkin on taas aloitettu miljoonan kerran viimeviikolla ja ei ainakaan vielä ole tullut mitään muutosta. Pitää vaan tästä kovemmin yrittää. Yritän olla, etten ottais kaikesta hirveetä stressiä, mutta vaikeeta kyllä on. Toivottavasti asiat tästä vähän paranisi. 

torstai 18. heinäkuuta 2013

Death tomato

Olimpas äskö nii paras, kun vahingossa poistin roskakorin tietokoneen työpöydältä hahaha!  Sitä tässä sitten paniikissa ehtimään ja miettimään, miten mä saan sen takas. Onneksi on google! <3 Tämmönen vähä-älyinenkin ameeba osas sen roskakorin ehtii paikoilleen. Joo nää jutut on taas tätä luokkaa, kun olen ollut kolme päivää vaan neljän seinän sisällä. Olo on huono ja päätä särkee, mutta tarviiko ihmetellä.Tämmönen mökkihöperö minusta on nyt tullut. 
Ei kauheena oo tehnyt mieli mennä ulos yksinään. Varsinkaan, kun on vissiin syksy jo saapunut tänne. Vettä vaan on satanut ja ulkona ei oo mitään tietoakaan lämmöstä. Tänään illalla kuitenkin pitäisi jo ukon saapua kotiin taas töistä jipii. Niin ehkä tää meikäläisen mökkihöperöisyyskin tästä vähän aikaa laantuu. Vois vaikka koko viikonlopun urheilla ulkona hah. Lisäilen nyt vaan tänne randomia kuvia Hosulin ruokailusta btw. Mua vähä ihmetyttää sen pullottavat silmät, kun näyttää et ne kohta pompsahtaa ulos päästä huih. 
Nomnomnom...

Näin viimeyönä hirveetä painajaista, jossa mun entinen asuntola kämppis suunitteli murhaavansa mut. Ensin se siinä unessa tappoi mun kaikki läheiset ja sitten se vaan lopuksi sanoi, että aikoo tappaa mut, mutta ei kerro milloin ja miten ja mä muka siinä unessa vaan oottelin sitä, että millon se tulee tappaa mut. Ihan hirvee se ahdistus tunne siinä unessa. Empä tiijä mitä taas mun ali-tajunta haluaa kertoa. 

Tässä todiste siitä, että olen maailman surkein puutarhuri ikinä, kun ei kirsikkatomaatitkaan mulla pysy elossa. Voi tuota raukkaa. Mä en kyllä edes tykkää kasvattaa tomaatteja, mutta saatiin toi anopilta, niin olen yrittänyt sitä pitää elossa. Kaipa mä nyt tapatin sen sitten liialla kastelulla. 

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Voisin kuolla nyt onnellisena

Sillä näin ensimmäistä ja ehkä viimeistä kertaa PMMP ihan lifenä ja melkein ekasta rivistä, kun olimme ilosaarirockissa. Ei sitä tunnetta voi mitenkään sanoilla kuvailla, kun näet sen bändin, josta olet pitänyt jo silloin, kun tytöiltä tuli rusketusraidat hitti ja mä taisin just olla jossain varhais murkku-iässä. Bändi joka on ja tulee olemaan edelleenkin osa mun elämää syvästi. En osaa kauheena kuvailla, kun koko heidän esityksen ajan mä itkin, nauroin ja lauloin kaikkien biisien aikana, kun sanat kaikista muistankin ulkoa. Pmmp esiintyi koko festareissa ihan viimeisenä ja olikin kyllä mahtava lopetus, kun tyttöjen esitys oli niin huikee, energinen ja yleisöä oli enemmän, kun osasinkaan kuvitella. Tässäpä nyt kuitenkin muutamia kuvia festareista.

Oltiin just tultu Joensuuhun ja oli kyllä ylläri, kun olin ajatellut jotenkin, että Joensuu olisi isompikin kaupunki, mutta ei kyllä ollut. Ainiin mä oon syntynyt täällä Joensuussa jee... :D 
Von Hertzen Brothers
Michael Monroe
Ukkoni oli niin ihana, kun osti mulle 9€ arvosen festari aterian, mutta empä mä sitä kauan kerinnyt nauttia, kun pari haarukallista sillä ihana lokki tuli ja tähtäs kakkansa suoraan keskelle mun annosta. En sitten älynny mennä pyytämään uutta annosta tilalle. Kaverit oli sitten kuitenkin niin ihania, että he tarjos mulle omistaan herkuista nomnom. Tuli kyllä hieman pummi olo, mutta kiitos vielä kaikille. 
Hämyinen Sigur Rós
Pmmp 
Voihan onnellisuus. <3

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Pyörylä lasit

Tässä olen edelleenkin sitä mieltä, ettei mulle vaan sovi pyöreät aurinkolasit/ silmälasit. Kuitenkin oli sen verran tylsää tänään kotona, niin päätin huvikseeni laittautua ja miettiä mitä laitan päälle ilosaarirockiin. No mut voi bongata sieltä sitten tämän näköisenä. 
Noi arskat kuuluvat oikeastaan ukkolleni, että tuskin noita saan silloin festareilla lainata. Halusinpa nyt kuitenkin kokeilla, miltä mahdollisesti näytän tuolaiset lasit silmilläni... Aivan ampparilta! Hah. 

Löysin muuten tuossa viime kuussa kerrankin kirppikseltä jotain kivaa itselleni, nimittäin uudehkon näköiset kiillakorko kengät. Mulla on erittäin vähän korkokenkiä, kun en jostain kumman syystä niitä ostelle, mutta nää oli nii kivat, että oli pakko. Eivätkä maksaneetkaan, kun kympin jee. Saas nähä sitten, että osaanko mä näillä kävellä yhtään. Tuntuvatkin melko raskailta jaloissa. 
 Lasken päiviä niihin festareihin ja toivoisin, että näkisin paljon tuttuja siellä. Varsinkin, kun tuntuu et nää viikot on hemmetin yksinäisiä. Pitää vaa koittaa aina keksiä jotain tekemistä, että ei ihan jämähdä täällä kotona. Huomasin nyt, että en oo syönyt yhtään mitään koko päivänä, että voisin tässä seuravaksi pyöräyttää itselleni fetasalaatin. Nomnom!

torstai 4. heinäkuuta 2013

レインボーズエンド

Ompa ollut jännin viikko ehkä pitkään aikaan kohta takana, kun ukkelilla alkoi työt, niin olen ollut yksikseni täällä kotona ja huomannut, että en edelleenkään osaa nukkua yksin. Tästä syystä on nyt sitten kertynyt mukava määrä univelkaa. Välillä olo on kuin olisi jonkin sortin humala päällä, kun olen nukkunut niin vähän. Sitten on ollut yllättävän sosiaalinen viikko. Vaikka pelkäsin sitä, että mä homehdun täällä kotona neljän seinän sisälle, niin on tullut melkein joka päivä nähtyä jota kuta. Mikä ei haittaa, vaikka hirmu väsynyt olenkin ollu koko ajan. 
Hosuli on täällä mielissään lyllerellyt menemään, kun olen koittanut siivota vähän kotona. Vaikka aika laiskan puolesta tää on ollut, kun jään munimaan tähän koneelle aina välillä. Ukon pitäisi tulla kotia tänään, niin tässä nyt oon sitä kärsimättömästi ootellu. Iha järjetön ikävä on ollut koko ajan sitä möö. Oli mukavaa, kun vanha tuttu kävi pitkästä aikaa tossa kylässä ja toi mulle mansikoitakin. Sain nyt sitten maistella kesän ekoja mansikoita nomnom. Eipä  tässä sitten muuta ihmeelistä ole sattunut, kun oottelen sitä ilosaarirockia tässä ja mietin millä ilmeellä mä sinne ees pääsen. Lippu on valmiina, mut pitäis toivoo, että jostain suunasta sitä maniikin tulis. Niin vois matkustaakkin sinne ihan paikan päälle ja jossain yöpyykkin. Kumminkin vois tästä nyt mennä ja jaksaa tiskata noi tiskit, ennen  ku se ukkeli tulee kotia. :)