Syksyn tarina

Nyt on päästy kotia takaisin ja ollaa saatu asiat selvitettyä ja voi tätä helpotuksen tunnetta. En voi edes sanoin kuvailla, mutta ihanaa on. Eipä tarvii enään angstailla menemään haa. Pitäis vain aina uskoa siihen, että asiat kyllä järjestyy tavalla tai toisella. Töitä yritän kyllä hakea taas kovasti ja toivotaan, että tärppäis. Tässä muuten sitten vaan oon ollut ja rauhoittunut ja jättänyt jotkut suunitelmat odottelemaan parempia ajan kohtia. Pikkusiskon luona tosiaan tuli oltua ja aika vähän kyllä tuli kuvia otettua, kun suurimman osan ajastani mä vaan olin sisällä kämpillä... Laiska olen. 

Pikkusiskoni

Harmittaa, kun tein isosiskolleni lupauksen, että tulen tammikuussa sitten katsomaan englantiin newcastleen hänen kotiaan ja pientä vauvaa, mutta taitaa suunitelmat mennä taas uusiksi, kun ei ole varaa mennä hankkimaan edes passia tällä hetkellä, saati sitten niitä lentolippuja. Tai ainakin tällä hetkellä tuntuu asiat menevän näin ja mä taas etukäteen murehdin kaikkea. Syksyhän vähän on tämmöistä murehtimis aikaa, kaikkea pitäis keritä tehdä ja mennä, mutta millä rahalla. 

Pitää vaan tässä toivoa, että niitä töitä sais... :) 

Se tuli ja meni

Niin mä sain kaiken taas pilattua, että turhaan minä taas menin onnestani hehkuttamaan. 

Olo tällä hetkellä maailman paskin, mutta toivotaan parempia päiviä.

Kotiin on ikävä. 

Kuva: We heart it.

Work!

Hui!

Nyt kyllä alkaa jännittää... Ja ehkä vähän pelottaakin. Olin eilen valvonut aamu neljään asti, kun katsoin kaikki kaudet Avatar the last airbender sarjaa. Mikä muuten on tosi hyvä sarja samoin siihen tullut jatko sarjakin. En sitten huomannut kellon kulumista,kun menin nukkuu ja sit aamulla joku soittaa mulle tuntemattomasta numerosta puoli yhdeksän aikaan. Onneks oli soittoääni jäänyt täysille, että heräsinkin siihen puheluun. Minä siinä sitten unentötteroisenä vastasin ja mukavan kuuloinen mies ääni kertoi, että sain töitä ja maanantaina pitää aloittaa vähän ennen yhdeksää aamulla. Jee! Mulla on töitää! 

Tuntuu et aika äkkiä nyt tuli tämäkin tieto, kun tätäkin on ooteltu jo monta vuotta, että sais eri paikkakunnasta töitä ja vois muuttaa sitten sinne. Jejeje... Paitsi pitäis alkaa jo vähän pakkaa tavaroita ja vaatteita. Alkuun asustelen pikkusiskoni luonna ja sitten ruvetaan ukon kanssa katsomaan omaa kämppää. Ainiin tuli tässä matkustelun lomassa tehtyä pari pientä ostosta...

Tein kyllä hirmu hyvät löydöt, kun mietinkin ettei mulla ole sellaisia kunnon "bilelaukkua" Kummatkin on ostettu kirpputoreilta. Vöyrin kirppiksestä ostin 2€ ton hopeisen blingi laukun ja sitten Oulun kirppiksestä ton Punaisen hapsulaukun 3€ vaan. Eivät siis olleet pahan hintasiakaan ja hyvässä kunnossakin ovat. 

Päivityksiin saattaa nyt tulla ehkä taukoa, kun asiat pitää saaha järjestykseen ja kuntoon. 

Hiukset ovat tytön kruunu

Kuva ajalta 2011

Hyvin on täällä viikko sujunu äidin luonna Vöyrissä. Kuvia olisi vaikka millä mitalla, mutta unohdin johdon kotia, että niitä pitää sitten myöhemmin jaella. Nyt olis asiaa kuitenkin taas hiuksista haa!

Kuva ajalta 2009-2010? Hirvee takatukka jätkä. 

En tiedä pitäiskö oikeasti ruveta harkitsemaan niitä lisäkkeitä, kun ei nää hiukset ota ja kasva. Päin vastoin ovat vaa ruvenneet rutkasti tippumaan mun päästä + nää latvat taas.... Eikä kyllä edes ole kovin kauan aikaa siitä, kun multa viimeksi nämä leikattiin ihan älyttömän lyhyeksi. Tuntuu siltä, että turhaa mä niistä pitkistä hiuksista haaveilen. Mietinpä tässä sitten, että pakko on nyt ottaa kaikki keinot käyttöön. Kunhan tulee seuraava rahapäivä, niin käyn ostamassa joko Priorin kapseleita tai evonian hiusten kasvatus kapseleita ja ryhdyn hiusvärilakkoon kolmeksi kuukaudeksi. Mikä on aika paljon minulta joka saatan värjätä hiuksiani parikin kertaa yhdessä kuussa. Kasvatan tän kamalan hiiren harmaan esiin myyh. Pitäis vaan ensin värjätä joku perus väri, kun on tosiaan se haastattelu töihin ens viikolla, enkä mä halua sinne ilmestyä kulahtaneilla vihreen värisillä hiuksilla... :'D 

Sitten kuitenkin ruven lakkoon. Suihkussa pyrin tästä lähin pesemään hiukset kylmemmällä vedellä sekä en käytä hiuslakkaa, kun jos on pakko ja suoristusrauta saa mennä nyt kaappiin piiloon. Ei sillä, että suoristan kyllä muutenkin harvoin hiuksiani. Tuosta Priorista minulla on aijempaa kokemusta ja olen todennut tuotteen tosi tehokkaaksi. Huomasin jo kuukaudessa tuloksia, kun söin sen kolmen kuukauden satsin. Hiuksia ei enään tippunut läheskään nii paljoo, kun ennen ja alkoivat selvästi paksuuntumaan ja kyllä sitä kasvuakin näky selvästi tulevan. Ainut vaan, että ovat iha järkyn hintasia, että siks voisi nyt lähtee kokeilemaan tuota Evonia. 

Kuva ajalta 2010? Näytin aivan pikku pojalta. 

Kuva ajalta 2011 Aikuinen nainen mä oon. 

Kuva vuodelta 2011 Punaiset olivat ihan kivat, mutta vaikea ylläpitää se väri kirkkaana. 

Huono kuva, mutta mun suosikki hiukset ikinä! Vuodelta 2011. :D 

Harmi, kun olen ukkoni vanhalla koneella, niin en voinut näyttää niitä ihan vanhimpia kuvia, mutta tosiaan tässä päässä on kerinnyt olla jos minkalaista väriä, että ei tarvitse edes ihmetellä. Miksei nää kasva kunnolla ja ovat aina niin huonossa kunnossa, mutta nytpä tulee muutos siihen.