torstai 24. lokakuuta 2013

Nolla tila

Tuli jostain kumman syystä hinku tulla kirjoittelemaan, vaikkei mulla nyt ole niin mitään kerrottavaa. Juhlat tuli ja meni ja tulin siihen tulokseen etten enään ikinä järkkää mitään. Tai oikeastaan mitään ei vaan pidä suunitella etukäteen, kun pieleen ne suunitelmat menee kuitenkin. Kaverin koira Minniekin oli minulla kolme päivää hoidossa. Vanhan rouvan kanssa meni ihan hyvin. Toinen vaan ikävöi omaa perhettä aika paljon, ettei omat raksut meinanneet maistua ja lenkkeily oli yllättävän vaikiaa. Välillä tuntu niin kuin olisin kissaa koittanut lenkittää. Yllätyin siitä kuitenkin miten paljon Minnie halusi leikkiä ikäisekseen ja yllätyin kans siitä, että kun Minnien omistajat tuli hakemaan sitä, niin sain palkkaa. Olin vähä wut?! Koska en ollut todellakaan odottanut, että saan rahaa siitä, että hoidan koiraa kolme päivää. Olin vaan mielissäni, että mulla oli pikku kaveri seurana. Oli kuitenkin kiva yllätys... Taisin unohtaa kiittää vaan.

Eilen kävin postattamassa luomen pois lääkärissä ja mulla oli hirmuset pelot, että miten se sattuu yms. Tyhmä mä olin, kun eihän siinä mennyt, kun 5 minuuttia ja se oli siinä. Tosin se puuduttaminen tietty sattu ja nythän tota on vaan jomottanut, että kuha tosta paranisi vaan nopeasti. Tässä ollut hirvee hinku ja halu värjätä toi kauhee hiusjuuri pois. Onhan tässä melkein mennytkin kolme kuukautta ohi. Sitten toisaalta, kun nämä on niin huonossa kunnossa, että ei tekis pahitteeksi olla värjäämättä vaikka puoleen vuoteen. Olen lukenut, että jos yrittää kasvattaa sitä omaa väriä takaisin, niin se saattaa siitä maantienharmaasta ajan kuluessa mennä enempi siihen ruskean suuntaan tai  vaalentua. Puhumattakaan siitä, että se hiuslaantu siitä parenee. En sitten tiedä, kun olen näin ailahtelevainen. Kyllästyttää jo tää väri siihen malliin, että tekisi mieli pistää joku räikeämpi päähän tai joku muu. Himottais taas ne mustat, mutta pitäis ehkä kolmannen kerran muistaa, että ei ne näytä hyvältä ohuissa hiuksissa + se ihanan  vaalia juurikasvu...
                                                               Kiva harmaa hiirulainen olen ygh. 
Olen viime aikoina nähnyt aika erikoisia unia mm. eri työpaikoista joissa olen iloisena töissä. Yhessä unessa olin puutarhalla ihan mielissään kastelemassa äitienpäivä ruusuja. Mitä vois näistä unista päätellä ekana, voisi olla se, että haluan kovasti töitä. En tiedä on ollut viime aikoina vaan hirvee pelko päässä, että mä en mihinkään tästä edisty ja eristäydyn kaikesta. Välillä alkaa masentaa, että miksen minä kelpaa mihinkään ja vaikka yrittän kahta kovemmin, niin mitään eri tulosta mä en saa aikaan. Ehkä en tämän enempää tästä asiasta tänne kirjoittele. Rupee vaan kuvittelemaan sen mustan mörön, joka kuiskii koko ajan sun korvaan, että olet ihan luuseri, paska, tyhmä ihminen. Seuraavaksi se sun itsetunto on taas tuolla pohjalla haa!
Parempaa fiilistä odotellen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti