maanantai 6. lokakuuta 2014

I lose interest when I get ignored

Hienoa! Ja taas kuukausi pujahti ohitse ja ollaankin jo lokakuussa. Jos mä vaikka silmiä räpsyttäisin niin oltaisiinko jo sitten huhtikuussa? En tiedä taas. Tuntuu, että kuukaudet menee salaman nopeasti ohitse, kun elämässä ei juuri mitään tapahdu. Tässä odotellaan muutoksia aisioihin, vaan ei ole vielä kuulunut mistään mitään. Synttäritkin olisi ens viikolla, mutta olen koittanut olla vaan miettimättä asiaa. Yks päivähän se on vain muiden joukossa. Olishan se ihanaa viettää synttäreitä omien läheisten kanssa. Vaan joka iikka asuu niin helvetin jeerassa. Mieskin on silloin etätöissä muualla, että en tiedä kaipa mä viihdytän itseäni katsomalla Teini-ikäisiä mutanttininja kilpikonnia ja mussuttamalla suklaata. 
Tytöt ainakin on kotona viihdyttämässä minua. Vaikka mä yritän joka päivä heitä käsitellä ja jutustella, niin eivät kyllä vieläkään pahemmin tykkää kädellä olla. Vaan puremaan alkavat tai rimpuilevat. Yli vuoden ikäisenähän me tytöt hankittiin, että huomaa sen ettei ole aijemmat omistajat paljoa käsitelleet. Tiedä sitten kesyyntyvätkö täysin, mutta ompa heitä ilo katsellakkin ja fiksuja ovat, kun hoksaavat aina milloin olen tulossa antamaan tuoreruokaa, kun heti tulevat oottelemaan paikalle ja herkut saatuaan menevät aina eri nurkkiin syömään, ettei tulisi ruuasta tappelua. Melko pullukoita kyllä ovat, että on ainakin hyvin ruokittu. Tässä miettinyt, että tilaisin jyrsiä-aitauksen, niin voisin antaa enemmän liikkuma tilaa terraarion ulkopuolellekkin. 

Saunalahden puhelinmyyjät nyt kiusaavat minua oikeen urakalla, että pitää tästä seuraavaksi lähteä ihan liikkeeseen juttelemaan liittymistä. Ei yhtään huvittais tuonne synkkään ilmaan mennä, mutta saanpaha samalla vähän jotain liikuntaa. Yrittänyt tässä taas palata muka terveemälle linjalle, vaikka nyt viikonloppuna mies tarjosi mulle ruuan amarillossa haah. Noh, eikun ulos ja liikkeelle. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti