Party time, excellent!

Paljon onnea minä jeejee! 

Tuli tosian eilen juhlittua vähäsen ja no se ilta meni ihan hyvin. Vaikka mulla oli jotain ihmeen ongelmia ihteni ja kaikkien kanssa, mutta onneksi saatiin sovittua. Kaveri teki kakun ja koristeli sen oikein nätisti ja katsottiin kauhukomedia elokuva ja niin käytiinhän me hyvin vanhalla hautuumaalla ehtimässä kummituksia yöllä. Äitini soitti minulle aamulla ja onnitteli " Hyvää syntymä päivää 22- vuotiaalle!" Mä vastasin äitille, että kiitos, mutta olen nyt 23-vuotias. Puhelimessa oli hetken hiljaisuus, ennen kuin äiti rupes hulluna pyytelee anteeksi ja naureskeli, että näin tällä kertaa. Hyvä, että oma äiti kuitenkin muisti, vaikka myönsi melkein unohtaneen. Sain muuten ystävältäni lahjaksi tuossa kuvassa olevan pienen, vihreän, hienon sake pullon.

Kokeilin myös tälläistä meikkiä eilen ja mulle tuli aika noitamainen fiilis nuista tummista huulista. Taidanpa tietää mitä esitän halloweenina. Toihan ehkä toimis paremmin jos ei tietenkään olis silmät nuin korostettuna, mutta tulipa nyt kokeiltua.  Niin tänäänhän se miu mies vei minut syömään ravintolaan. Oli kivaa ja jopa mukamas romanttistakin ja hän on muutenkin ottanut minut kaikin puolin huomioon tänään. On melkoisen prinsessa olo ollut, että ei mitään valittamista heh. Olen muuten ollut viime akoina melkoisen laiska ulkoiluttamaan tuota minun kameraani ulkona ja tästä syystä ei oo kyllä ollut nuita kuvia paljoo tarjolla, että vois nyt vähä tsempata sen suhteen.

Abc kissa kävelee...

Kaipa se on jo nyt pakko mennä ostamaan se joulukalenteri, kun olen nähnyt jo parina yönä samaa unta. Missä joku henkilö sanoo minulle, että mene ostamaan kaks joulukalenteria... Miksi kaksi?

Tämä päivä on mennyt melkosessa hullun myllyssä ja mieli-alat on heitellyt suuntaan ja toiseen. On kyllä kieltämättä silloin aina paras tiskata, kun ketuttaa kaikki. Siivosin kämpän, että tänne kehtaa huomenna ihmisten tulla kylään ja hain kaupasta kakku ainekset. Sunnuntainahan se olisi oikeasti minun synttärit, mutta ajattelin  lauantain olevan parempi juhlistaa sitä, kun ihmisillä on koulu/työ.  Pienethän näistä tulee, kun vain pari ihmistä saapuu, mutta enpä minä enempää kaipaakkaan. Toivottavasti huomisesta tulee tosi hyvä päivä. Harmittaa vaan, kun ukko saattaa tulla tosi myöhään kotiin. Sillä on kuulemma jokin suunitelma mulle sunnuntaiksi, että jänskättää vähän.

Ens viikolla pitäsi järkätä myös ekaa kertaa Halloween pirskeet, että katsotaan miten nekin sujuu sitten. Tulepahan tässä  kuussa juhlittua, jos ei muuta.

Lokakuu blingaa

Kuva: We heart it

Taas tuntuu siltä kuin nää kuukaudet vaan juoksis ohi hirmusta vauhtia.Katsoin tänä aamuna kalenteria ja huomasin, että eihän tässä oo, kun enään pari viikkoa minun syntymäpäivään. Taas sitä vanhenee vuodella jee...  Eipä tässä muuten ole ihmeelistä tapahtunut. Paranin flunssastakin tossa sunnuntaina ja ukon kanssa katseltiin elokuvia ja käytiin kavereilla kylässä. 3kk värjäys lakkokin on mennyt ihan hyvin ja alkaahan tässä olla jo melko jäätävä juurikasvuki hyh. Jännä, kun värjäsin ennen lakkoa kevyt värillä nämä hiukset sellaisen toffeen värisiksi ja nää on sitten vaan kuluneet rauhassa ihan blondeiksi. Ei ole edes nii pahan väriset nykyisin. 

Sitten taas löysin uuden kivan kynsilakan, jota piti päässä heti kokeilemaan. 

Tulihan toi nyt taas suttuisesti lakattua, kun mikään pro kynsien tuunaaja en ole heeh...

Ihan kelpo kynsilakka H&M ostettu. 

Syksyn tarina

Nyt on päästy kotia takaisin ja ollaa saatu asiat selvitettyä ja voi tätä helpotuksen tunnetta. En voi edes sanoin kuvailla, mutta ihanaa on. Eipä tarvii enään angstailla menemään haa. Pitäis vain aina uskoa siihen, että asiat kyllä järjestyy tavalla tai toisella. Töitä yritän kyllä hakea taas kovasti ja toivotaan, että tärppäis. Tässä muuten sitten vaan oon ollut ja rauhoittunut ja jättänyt jotkut suunitelmat odottelemaan parempia ajan kohtia. Pikkusiskon luona tosiaan tuli oltua ja aika vähän kyllä tuli kuvia otettua, kun suurimman osan ajastani mä vaan olin sisällä kämpillä... Laiska olen. 

Pikkusiskoni

Harmittaa, kun tein isosiskolleni lupauksen, että tulen tammikuussa sitten katsomaan englantiin newcastleen hänen kotiaan ja pientä vauvaa, mutta taitaa suunitelmat mennä taas uusiksi, kun ei ole varaa mennä hankkimaan edes passia tällä hetkellä, saati sitten niitä lentolippuja. Tai ainakin tällä hetkellä tuntuu asiat menevän näin ja mä taas etukäteen murehdin kaikkea. Syksyhän vähän on tämmöistä murehtimis aikaa, kaikkea pitäis keritä tehdä ja mennä, mutta millä rahalla. 

Pitää vaan tässä toivoa, että niitä töitä sais... :) 

Se tuli ja meni

Niin mä sain kaiken taas pilattua, että turhaan minä taas menin onnestani hehkuttamaan. 

Olo tällä hetkellä maailman paskin, mutta toivotaan parempia päiviä.

Kotiin on ikävä. 

Kuva: We heart it.

Work!

Hui!

Nyt kyllä alkaa jännittää... Ja ehkä vähän pelottaakin. Olin eilen valvonut aamu neljään asti, kun katsoin kaikki kaudet Avatar the last airbender sarjaa. Mikä muuten on tosi hyvä sarja samoin siihen tullut jatko sarjakin. En sitten huomannut kellon kulumista,kun menin nukkuu ja sit aamulla joku soittaa mulle tuntemattomasta numerosta puoli yhdeksän aikaan. Onneks oli soittoääni jäänyt täysille, että heräsinkin siihen puheluun. Minä siinä sitten unentötteroisenä vastasin ja mukavan kuuloinen mies ääni kertoi, että sain töitä ja maanantaina pitää aloittaa vähän ennen yhdeksää aamulla. Jee! Mulla on töitää! 

Tuntuu et aika äkkiä nyt tuli tämäkin tieto, kun tätäkin on ooteltu jo monta vuotta, että sais eri paikkakunnasta töitä ja vois muuttaa sitten sinne. Jejeje... Paitsi pitäis alkaa jo vähän pakkaa tavaroita ja vaatteita. Alkuun asustelen pikkusiskoni luonna ja sitten ruvetaan ukon kanssa katsomaan omaa kämppää. Ainiin tuli tässä matkustelun lomassa tehtyä pari pientä ostosta...

Tein kyllä hirmu hyvät löydöt, kun mietinkin ettei mulla ole sellaisia kunnon "bilelaukkua" Kummatkin on ostettu kirpputoreilta. Vöyrin kirppiksestä ostin 2€ ton hopeisen blingi laukun ja sitten Oulun kirppiksestä ton Punaisen hapsulaukun 3€ vaan. Eivät siis olleet pahan hintasiakaan ja hyvässä kunnossakin ovat. 

Päivityksiin saattaa nyt tulla ehkä taukoa, kun asiat pitää saaha järjestykseen ja kuntoon. 

Hiukset ovat tytön kruunu

Kuva ajalta 2011

Hyvin on täällä viikko sujunu äidin luonna Vöyrissä. Kuvia olisi vaikka millä mitalla, mutta unohdin johdon kotia, että niitä pitää sitten myöhemmin jaella. Nyt olis asiaa kuitenkin taas hiuksista haa!

Kuva ajalta 2009-2010? Hirvee takatukka jätkä. 

En tiedä pitäiskö oikeasti ruveta harkitsemaan niitä lisäkkeitä, kun ei nää hiukset ota ja kasva. Päin vastoin ovat vaa ruvenneet rutkasti tippumaan mun päästä + nää latvat taas.... Eikä kyllä edes ole kovin kauan aikaa siitä, kun multa viimeksi nämä leikattiin ihan älyttömän lyhyeksi. Tuntuu siltä, että turhaa mä niistä pitkistä hiuksista haaveilen. Mietinpä tässä sitten, että pakko on nyt ottaa kaikki keinot käyttöön. Kunhan tulee seuraava rahapäivä, niin käyn ostamassa joko Priorin kapseleita tai evonian hiusten kasvatus kapseleita ja ryhdyn hiusvärilakkoon kolmeksi kuukaudeksi. Mikä on aika paljon minulta joka saatan värjätä hiuksiani parikin kertaa yhdessä kuussa. Kasvatan tän kamalan hiiren harmaan esiin myyh. Pitäis vaan ensin värjätä joku perus väri, kun on tosiaan se haastattelu töihin ens viikolla, enkä mä halua sinne ilmestyä kulahtaneilla vihreen värisillä hiuksilla... :'D 

Sitten kuitenkin ruven lakkoon. Suihkussa pyrin tästä lähin pesemään hiukset kylmemmällä vedellä sekä en käytä hiuslakkaa, kun jos on pakko ja suoristusrauta saa mennä nyt kaappiin piiloon. Ei sillä, että suoristan kyllä muutenkin harvoin hiuksiani. Tuosta Priorista minulla on aijempaa kokemusta ja olen todennut tuotteen tosi tehokkaaksi. Huomasin jo kuukaudessa tuloksia, kun söin sen kolmen kuukauden satsin. Hiuksia ei enään tippunut läheskään nii paljoo, kun ennen ja alkoivat selvästi paksuuntumaan ja kyllä sitä kasvuakin näky selvästi tulevan. Ainut vaan, että ovat iha järkyn hintasia, että siks voisi nyt lähtee kokeilemaan tuota Evonia. 

Kuva ajalta 2010? Näytin aivan pikku pojalta. 

Kuva ajalta 2011 Aikuinen nainen mä oon. 

Kuva vuodelta 2011 Punaiset olivat ihan kivat, mutta vaikea ylläpitää se väri kirkkaana. 

Huono kuva, mutta mun suosikki hiukset ikinä! Vuodelta 2011. :D 

Harmi, kun olen ukkoni vanhalla koneella, niin en voinut näyttää niitä ihan vanhimpia kuvia, mutta tosiaan tässä päässä on kerinnyt olla jos minkalaista väriä, että ei tarvitse edes ihmetellä. Miksei nää kasva kunnolla ja ovat aina niin huonossa kunnossa, mutta nytpä tulee muutos siihen.